Porin Sanomat - 18.4.2010 s. 13
urheilutestitnaisettapahtumatblogitjuomaopiskelusuhteetteematautottoriporilaisetharrastuksetyöelämäilmiötmeri
PS Karhu 18.4.2010
Kääntäjien hassut mokat kansien väliin
”Hang in there, I’ll get some help!” - ”Hirttäydy sinne, haen apua!”
PORILAISLÄHTÖINEN Jouni Paakkinen on raapustanut tämän ja 1000 muuta käännöskukkasta uutukaisen kirjansa sivuille. Tänä keväänä ilmestynyt Yhdeksänmetrisen maasian poika sisältää miehen aiemmat teokset Yhdeksänmetrinen maasika ja Agentti Appelsiini sekä yli 200 uutta käännöskukkasta. Englanninkielen opettajana Paakkinen on perehtynyt myös hupaisien käännöskukkasten taustoihin. Virheiden syyt on hänen mukaansa yleensä helppo löytää ja siksi käännöskukkaset on mahdollista jakaa eri kategorioihin. Yksi käännöskukkasten alalaji löytyy englanninkielen sanoista, jotka voivat asiayhteydestä riippuen tarkoittaa kahta tai useampaakin asiaa. Fine voi esimerkiksi tarkoittaa hienoa tai toisaalta sakkoa ja drill harjoitusta tai vaikkapa poraa. Toisen kategorian muodostavat sanonnat, taiteilijanimet ja slangisanat. Siksi esimerkiksi asiaan palaamista tarkoittava sana raincheck taipuu aina silloin tällöin sadeshekiksi tai sanonta knock yourself out muotoon koputtakaa, kun haluatte ulos. – Yksi klassinen käännöskukkanen on myös Magic Johnsonin suomentaminen Taikuri Joonataniksi. Näin voi käydä, jos kääntäjä ei tiedä, että Magic Johnson on koripalloilija, Paakkinen sanoo. Talk showt ovat Paakkisen mukaan hyvin haastavia suomennettavia, sillä niissä käsitellään koko ajan tuoreita, Yhdysvalloissa pinnalla olevia ilmiöitä sekä julkkiksia, joista kääntäjillä ei välttämättä ole vielä hajuakaan. Siksi niissä näkee verrattain paljon käännöskukkasia. Oman murheenkryyninsä muodostavat myös pienellä rahalla pyörivät satelliittikanavat ja aivan oman alueensa vertaisverkosta ladattavat elokuvaversiot, joissa käännökset on tehty täysin amatöörivoimin. Hinta näkyy käännösten laadussa myös isoilla tv-kanavilla ja elokuvissakin. – Yleinen ongelma alalla on se, että käännöstyöt valuvat hinnoilla kilpaileville ulkomaisille yrityksille. Ja kun hinnat halutaan pitää alhaalla, kääntäjät joutuvat tekemään työnsä kiireessä tai sitten töitä teetetään esimerkiksi opiskelijoilla. Paakkinen painottaa silti, että suomalaiset kääntäjät tekevät pääasiallisesti laadukasta työtä, eikä hänen kirjansa tarkoituksena ole todistaa toisin. – Kirja ei ole mikään virhekatalogi, vaan käännöskukkaset on julkaistu niiden hauskuuden takia. En missään nimessä ole tarkoittanut kirjaani lyömäaseeksi suomalaisten kääntäjien ammattitaitoa vastaan.
Kimmo Lehto
Jouni Paakkinen on laajan avustajakaartinsa voimin kerännyt 1001 käännöskukkasta yksien kansien väliin.
KUUKAUDEN LÄRVI
Perfektionistikokki ei tarvitse munia
Nimi: Tia Maria Pessi Ikä: 32 vuotta Ammatti: Kokki Työpaikka: Steak & Whisky House Galle
1. Legendan mukaan kokki sylkee tai sabotoi muutoin hankalan asiakkaan annoksen, onko näin? – Kyllä tässä on kyseessä urbaani legenda. Koskaan en ainakaan itse ole törmännyt moiseen tapaukseen tosielämässä. 2. Mikä on erikoisin tietämäsi asia, jonka vuoksi asiakas on valittanut ruoasta tai palvelusta? – Eräs vanha kollega kertoi joskus tapauksesta, jolloin asiakkaan annos oli ollut liian kuumaa ja hän oli vatsa kurnien joutunut odottamaan ruokansa jäähtymistä. Loppu hyvin kaikki hyvin, tilanne oli kääntynyt nauruksi, ateria maistunut kiä. Oletko maistanut kaikkia? Tekeekö joskus mieli ottaa huikkaa työvuoron aikana? – Luku taitaa olla tällä hetkellä jo 200 paremmalla puolella. Itse olen maistanut ehkä noin viittä eri viskiä. Ei ole koskaan tehnyt mieli ottaa työvuoron aikana. 5. Oletko keittiössä yhtä v-mäinen kuin superjulkkiskokki Gordon Ramsay? Mikä siellä keittiössä saa pannun kuumenemaan? – Olen tarkka ja perfektionisti. Kaiken pitää olla keittiössä tip top, mutta en ole v-mäinen. Kokin ammatti vaatii melkoisesti paineensietokykyä, kiireessäkin pitää pystyä pitämään ajatukset koossa. Kokki tarvitsee kyvyn pysyä rauhallisena ja työskentelemään osana tiimiä. Tällä hetkellä oma pannu on ihan viileä, eikä mikään ketuta keittiössä. 6. Saako kokit oikeasti niin paljon palovammoja ja haavoja kuin Matti Meikäläinen kuvittelee? – Kyllähän niitä joskus tulee työturvallisuudesta huolimatta, mutta ne eivät onneksi ole pahoja. Pieniä palovammoja ja nirhaumia lähinnä. 7. Moni väittää, että parhaat kokit ovat miehiä. Pitääkö olla munat, jotta voi olla paras kokki? – Ei sillä sukupuolella ole väliä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Kokki on kuin ateria, siinä on monta ainesosaa, jotka yhdessä muodostavat parhaan lopputuloksen. Tarvitaan vain sopivassa suhteessa ammattitaitoa, kokemusta, huumorintajua, paineensietokykyä, asennetta ja kunnioitusta omaa työtä kohtaan. Tähän vielä aimo annos omaa persoonallisuutta, eiköhän se ole paras resepti.
Täältä pesee! Tia Maria Pessi ei tarvitse munia ollakseen paras.
ja asiakas ollut hyvin tyytyväinen. 3. Millaisia annosvaatimuksia sinulle on urasi aikana esitetty? – Onhan niitä kaikenlaisia toiveita tullut. Vaativin on varmasti ollut annoksen valmistaminen hyvin allergiselle asiakkaalle. Hankaluuksia oli jo raaka-aineiden kanssa, koska asiakas oli allerginen muun muassa kaikille mausteille. Kasvipuoleltakin hän pystyi syömään ainoastaan perunaa ja kurkkua.
Hauskin tapaus on ehdottomasti ollut se, kun joskus urani alkumetreillä asiakas toi mukanaan pussillisen eläviä ahvenia, ja toivoa saavansa aterian niistä. 4. Gallessa on tarjolla toistasataa eri viskimerkJemiina Eskelinen